Sisilia on paljon muutakin kuin mafian tyyssija

a13375f7651c48188d3252e6195fd8c5

Sisilia on paljon muutakin kuin mafian tyyssija: Valitse jännittävä Palermo, romanttinen Taormina tai ikuinen Syrakusa

Välimeren suurimmalla saarella on paljon koettavaa.
Ei aseita, kyltti Palazzo dei Normannin seinällä varoittaa. Kielto on aiheellinen, koska Sisilian suurin kaupunki Palermo tunnetaan järjestäytyneen rikollisuuden kotina. Sisilian parlamenttina toimivassa entisessä kuninkaallisessa palatsissa laukut läpivalaistaan.

2
Itämaisilla mosaiikeilla ja bysanttilaisilla pylväskäytävillä koristeltu normannien kuninkaiden Cappella Palatina on kaupungin jokaisen matkaoppaan listalla. Moni pakenee ruuhkaa Villa Bonannon puistoon, suihkulähteiden ja palmupuiden siimekseen. Puistosta on lyhyt matka katedraalille, jota ympäröivillä kaduilla päivä pyörähtää käyntiin kymmenen jälkeen aamulla.
3
Pääkatu Via Roma on täynnä moottoripyöriä, polkupyöriä ja jalankulkijoita. Puolen päivän jälkeen ihmismassa vyöryy läpi kahviloiden ja vaateketjujen reunustaman pääkadun ja levittäytyy sivukaduille. Vielä kymmenen vuotta sitten ympäröivillä kujilla oli hiljaista ja niillä viihtyi lähinnä pelko paikallista mafiaa La Cosa Nostraa kohtaan. Tänä vuonna Palermo on Italian kulttuurikaupunki ja tulevaisuus näyttää valoisalta.
4
Marraskuuhun asti on meneillään Manifesta 12, jonka taideteokset levittäytyvät ympäri kaupunkia hylätystä teatterista kasvitieteelliseen puutarhaan ja 1600-luvulla sodassa pommitettuun kirkkoon. Uusi aika perustuu Palermon asemaan kulttuurien risteyspaikkana. Arabien hallinnon aikana pohjoisafrikkalaiset muslimit hieroivat kauppoja eurooppalaisten kristittyjen kanssa ja normannit säilyttivät monikulttuurisuuden. Palermon pormestarin Leoluca Orlandon päämääränä oli jo 1980-luvulla häätää mafia. Nyt hän haluaa muuttaa kaupungin paikaksi, jossa kulttuuria kunnioitetaan ja joka toivottaa tervetulleiksi maahanmuuttajat ja turistit. Hän haluaa, että Palermosta muistetaan muutakin kuin Teatro Massimon rappusilla kuvattu Kummisetä III:n avainkohtaus. Se, jossa Don Corleonen tytär Mary ammutaan.

ITÄRANNIKOLLA Joonianmeren rannalla sijaitseva Taormina on onnistunut säilyttämään charminsa. Tauro-vuoren rinteeltä Joonianmerta kohti kurkottava kaupunki on unelmakohde. Hotellihuone Taorminassa on mahdollisuus elää myytti todeksi: Ikkunasta näkee Välimeren ja sinisen horisontin – meren ja taivaan yhdistyvän.

5

Taormina on myös dramaattinen. Sisilian toisksi vanhimmassa kreikkalaisessa teatterissa ei Rooman vallan aikana gladiaattorikisoissa väkivaltaa säästelty. Tänään teatterissa roiskuu vain tekoveri oopperan lavalla tai rock-konsertin efekteissä. Jo Grand Tourin, aatelispoikien sivistysmatkan, aikoihin 1600-luvulla kreikkalaisesta teatterista ihailtiin Joonianmerelle aukeavaa maisemaa. Lahden takana voi kirkkaalla ilmalla nähdä Italian saappaan kärjen ja 3 329 metriä korkean Etnan. Parco dell’Etna -puiston maasto vaihtelee lumihuippuisista vuorista mustan laavan muodostamiin kuun maisemiin ja vihreisiin viinitarhoihin. Etnalla voi myös kiipeillä, maistaa vulkaanisia tuotteita ja vierailla laavaluolissa.

Maailman aktiivisimpiin tulivuoriin kuuluvan Etnan seuraamiselle tuo vastapainoa katuelämän jatkuva näytelmä. Piazza IX Aprilen vaaleanpunaista San Giuseppen kirkkoa ympäröivistä kahviloista on lysti seurata Corso Umberton kulkijoita.

6
Useimmat hakevat Taorminasta aurinkoa ja rantaelämää. Unescon luonnonsuojelu-alueisiin kuuluvan Isola Bella on saaren kaunein ranta. Saaren vuonna 1890 ostanut lady Florence Trevelyan tunnettiin botanistina ja erikoisten kasvien viljelijänä.

Isola Bellaa ympäröivät yhä kauneimmat meren poukamat. Tilaa on kuitenkin vähän eikä rantapalveluita ole. Vastapäätä sijaitsee suurempi yleinen ranta Mazzaro. Kuuden kilometrin päässä Letojannin ranta on pehmeän hiekan kattama lahti kaikilla palveluilla. Kaupungista pääsee laskeutumaan Giardini Naxoksen rannoille Via Guardiola Vecchialta lähteviä portaita, bussilla tai kolmen euron hintaisella köysiratahissillä.

7
SYRAKUSA itärannikolla oli Sisilian siirtomaa-ajan tärkein kreikkalainen kaupunki. Kaupunki muodostaa yhä arkeologisen alueen mutta on pelkkiä kaivauksia viihdyttävämpi. Arkeologisen puiston edustalla odottava opas lupaa, että hänen kierroksellaan ei kyllästy. Hän ei luettele vuosilukuja vaan kertoo tarinoita. Hän osaa näyttää juuri sen kukan, jonka muodosta on luotu korinttilainen pylväs. Hän vie vieraat Dionysioksen korva -luolaan, jossa tyranni käytti luolan kaikua kuunnellakseen salaa vankien puheita. Kreikkalaisen teatterin portailla istuessa voi melkein kuulla Medeian tai Oidipuksen äänen, vaikka ketään ei ole lavalla.
8
Syrakusassa kannattaa asua Ortigian saren historiallisessa keskustassa. Umbertinon sillan lähellä sijaitsevalla ruokatorilla antiikin tuoksujen ja makujen räjähdys täyttää aistit. Myyjien mukaan tuliaisiksi kannattaa ostaa u strattu –nimistä tomaattikastiketta, jolla voi rikastaa kastikkeita tai patoja.

Ortigia sopii historiasta kiinnostuneelle kävelijälle. Saarta ympäröivän merellisen muurin sisällä aika on pysähtynyt: viinibaareja valaisevat elävät kynttilät ja ihmisten äänten sorina kaikuu palatsien reunustamilla aukioilla. Piazza Duomoon Syrakusan sosiaalisen ja uskonnollisen elämän keskus, jonka kruununa ovat palatsien julkisivut.

9
Kun katsoo tarkasti, löytää merkkejä kaikkien hallitsijoiden ajoilta. Katedraali on erilaisten rakennustyylien sekoitus: 480 eKr. Athenelle rakennetun temppelin korinttilaiset pylväät ovat yhä näkyvissä. Fonte Aretusan suihkulähde kerää kaikkina vuorokauden aikoina ihailijoita. Suihkulähde muodostaa pienen järven, jossa kalat, hanhet ja papyrus viihtyvät.
10
On helppo yhtyä kaupunkia ylistäneen roomalaisen kirjailijan Ciceron mielipiteeseen: Ortigia on käsittämättömän kaunis.


Sisilian keittiökö köyhä?

La cucina poveran ( ..pdf download) eli köyhän keittiön periaatteisiin nojaava Sisilian keittiö perustuu sesongin raaka-aineisiin. Ruoka on yksinkertaista ja maittavaa ja maut aromikkaita ja vahvoja.Saarta ympäröivässä meressä riittää miekkakalaa, tonnikalaa, sardiineja, ahvenia ja mustekalaa. Sisilialainen mustekala-perunasalaatti tai simpukkapasta eli pasta alle vongole maistuvat kaikille. Paikallisten valinta on pasta con sarde, sardiinipasta pinjansiemenillä ja fenkolilla.

11
Sisiliassa kasvatetaan sitruunoita, mandariineja ja appelsiineja. Sitrushedelmien mehua on myynnissä kaikkialla. Se on tuorepuristettua ja parhaimmillaan keväällä, jolloin saatavilla on herkullista veriappelsiinimehua. Sisilialaisessa keittiössä ovat läsnä valloittajakansojen antimet. Munakoiso eli italiaksi melanzana on tullut Sisiliaan arabien mukana 1500-luvulla. Munakoisosta tehty muhennos caponata on suosittua ja munakoisopasta eli pasta alla norma on Catanian maakunnan nimikko-annos. Chili maistuu erityisesti pasta all’arrabiatan tomaattikastikkeessa.

Arabit ovat tuoneet saarelle myös pikaruokaa, uppopaistetut arancinoriisipallot ja -pyramidit sekä panino con le panellet eli kikhernepihveillä täytetyt sämpylät. Jälkiruoista tunnetaan ehkä parhaiten kermalla täytetty cannolliGranita on Sisilian gelato. Sokerista, ohuista jääsiivuista ja tuoreista hedelmistä tehtyä juomaa saa saaren jokaisesta baarista, kahvilasta ja jäätelökioskista. Granitan juuret ovat arabien saarelle tuomassa sorbetissa. Sitruuna, appelsiini, kahvi ja manteli kuuluvat suosituimpiin makuihin.

Pohjoissaamenkieliset oppimateriaalit

Saamelaisten-kansallispäivä-2019_Kevin-Francett-212-1030x687

Secondo un articolo della Costituzione della Norvegia, adottato nel 1988, le autorità statali devono prendersi cura del mantenimento della lingua e della cultura del popolo Sami. Secondo il Sami Language Act, la lingua oggi è diventata ufficiale nelle contee del Finnmark e di Troms e in molti municipi della Lapponia norvegese come Kautokeino, Karasjok, Porsanger, Tana, Gáivuotna (Kåfjord), Nesseby, Tysfjord e Snåsa, mentre per la Lapponia finlandese i comuni che hanno adottato ufficialmente la lingua Sami sono quelli di Enontekiö, Inari, Sodankylä e Utsjoki. In Finlandia il Sami Language Act del 1991 ha concesso al popolo Sami il diritto di utilizzare la propria lingua per tutti i servizi governativi e sono riconosciute ufficialmente tre lingue Sami: il Sami del Nord, il Sami Skolt e il Sami di Inari.mIn Svezia Il Sami è diventata una delle cinque lingue minoritarie riconosciute solamente nel 2000 e può essere utilizzato nelle agenzie governative, nei tribunali, nelle scuole materne e nelle case di cura.

I comuni che hanno adottato ufficialmente la lingua Sami sono Arjeplog, Gällivare, Jokkmokk e Kiruna. L’Università di Uppsala insegna il Sami del Nord e del Sud insieme all’Università di Umeå, dove viene insegnato anche il Sami di Ume.mIn Russia invece il Sami non rientra tra le lingue ufficiali riconosciute. Il Sami viene insegnato all’Università di Murmansk dal 2012, mentre prima di allora veniva insegnato solamente all’Istituto dei Popoli del Nord (Институт народов севера) a San Pietroburgo. Pensate che esiste una sola parola Sami presa in prestito nella lingua inglese ed è il termine duottar che significa montagna spoglia, arrivato in seguito nella lingua finlandese come tunturi e in russo e in inglese come tundra.La lingua Sami è ricca di parole che descrivono gli animali, la famiglia e la loro terra. Ci sono circa 400 parole per descrivere le renne, ci sono parole per i diversi colori, per le dimensioni, per l’età, per le corna e per la pelliccia. Altre parole indicano invece quanto la renna sia docile o quanto sia brava a tirare la slitta. C’è anche una parola che descrive una renna maschio in ogni anno della sua vita. Ci sono anche centinaia di parole che differenziano la neve in base alla sua età, alla profondità, alla densità e alla durezza. Altre parole invece descrivono la velocità dell’acqua che scorre nei fiumi. ( https://www.unviaggioinfiniteemozioni.it/sami-lapponia-storia/ )


Inarinsaamenkieliset oppimateriaalit

Inarinsaame, äidinkieli

Koltansaamenkieliset oppimateriaalit

Koltansaamenkieliset oppimateriaalit

Pohjoissaamenkieliset oppimateriaalit

Pohjoissaamenkieliset oppimateriaalit

Oppimateriaaleja internetissä

Aikuisopetu


Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä

Saamen kielestä puhuttaessa ei tarkoiteta vain yhtä kieltä. Saamen kielimuotoja tunnetaan yhteensä kymmenen, joista yhdeksää puhutaan edelleen Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän alueilla. Saamen kielet ovat Euroopan alkuperäiskieliä, jotka kuuluvat suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään. Saamen kielet ovat itämerensuomalaisten kielten kuten suomen ja viron etäsukukieliä. Saamen kielillä ja suomella on ollut yhteinen kantakieli. Kielet ovat erkaantuneet noin 3000-3500 vuotta sitten.

Suomessa puhutaan kolmea eri saamenkieltä

Saamen kielet jakautuvat itäiseen ja läntiseen kieliryhmään. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä, pohjois-, inarin- ja koltansaamea. Pohjoissaame, davvisámegiella, kuuluu läntiseen kieliryhmään. Se on myös suurin saamen kielistä ja sitä puhutaan Suomen lisäksi Norjassa ja Ruotsissa. Inarin- ja koltansaame puolestaan kuuluvat saamen kielten itäiseen ryhmään. Inarinsaamea (aanaar kielâ) puhutaan vain Suomessa ja se on Inarin järvi- ja jokialueita perinteisesti asuttaneiden inarinsaamelaisten kieli. Koltansaamen (nuõrttsää´mǩiõll) perinteiset puhuma-alueet sijaitsevat Suomen lisäksi Norjassa ja Venäjällä. Ruotsissa ja Norjassa puhutaan pohjoissaamen lisäksi etelä-, piitimen-, uumajan- ja luulajansaamea. Venäjän puolella on puhuttu koltansaamen lisäksi kildinin-, terin- ja akkalansaamen kieliä.
 
​Kaikki saamen kielet ovat uhanalaisia, millä tarkoitetaan sitä, että niiden siirtyminen uusille sukupolville äidinkielinä on merkittävästi heikentynyt tai jopa katkennut kokonaan. Saamen kielten elvyttäminen ja tietoinen vaaliminen on vahvistunut 1990-luvulta alkaen. Pohjoissaamen kielen elvyttäminen ja kielen statuksen nostaminen alkoi jo 1960-luvulla. 2000-luvulla kielen elvyttäminen on aktiivista erityisesti Suomessa puhutuissa inarin- ja koltansaamen kielissä ja Norjassa ja Ruotsissa puhutuissa etelä- ja luulajansaamen kielissä. Näitä viittä kieltä (pohjois-, inarin-, koltan-, etelä- ja luulajansaamea) käytetään nykyisin opetuskielinä ja opetetaan äidinkielen ja vieraan/toisen kielen oppiaineina Suomen, Ruotsin ja Norjan kouluissa. Lisäksi ne ovat varhaiskasvatuksen eli alle kouluikäisille järjestetyn päivähoidon toimintakieliä ja niitä voi opiskella myös yliopistoissa ja korkeakouluissa.

Pohjoissaamen kieli, davvisámegiella

Kaikista saamen kielten puhujista arviolta 75-90 % puhuu pohjoissaamea (davvisámegiella). Se on Pohjoismaissa eniten käytetty ja myös Suomen suurin saamelaiskieli. Sen perinteistä puhuma-aluetta Suomessa ovat Utsjoki (Ohcejohka), Inari (Anár), Enontekiö (Eanodat) ja Sodankylän (Soađegilli) pohjoisosa. Pohjoissaamen vahvimmat alueet ovat Norjan Sisä-Finnmarkissa sijaitsevat Karasjoen (Kárášjohka) ja Kautokeinon (Guovdageaidnu) kunnat, joiden alueella saamenkielisiä on koko väestöstä yli 90 %. Suomen puolella saamelaiset ja saamenkieliset ovat enemmistönä ainoastaan Utsjoen kunnassa (noin 75 %).

Suurin osa saamen kielen ja saamenkielisestä opetuksesta, tiedonvälityksestä, kirjallisuudesta, musiikista ja kaikesta julkaisusta saamenkielisestä materiaalista on pohjoissaamenkielistä. Pohjoissaamen elpyminen pitkään kestäneen suomalaistamis-, norjalaistamis- ja ruotsalaistamiskauden jälkeen alkoi jo 1960- ja 1970-luvuilla ja kieli kuuluu ja näkyy nykyisin kaikkialla saamelaisalueilla. Pohjoissaamen puhujia on Suomessa muutamia tuhansia.

Pohjoissaamen yhtenäinen pohjoismainen ortografia eli kirjoitustapa hyväksyttiin vuonna 1978. Siitä lähtien saamenkielistä kirjallisuutta on julkaistu enemmän kuin aikaisempina vuosisatoina yhteensä ja se on tavoittanut entistä laajemmat lukijapiirit. Pohjoissaamenkielisistä kirjailijoista ovat Suomessa tunnetuimpia Nils-Aslak Valkeapää (Áillohaš, joka oli myös kuvataiteilija, runoilija ja muusikko), Kirsti Paltto, Jovnna Ándde Vest, Kerttu Vuolab, Inger-Mari Aikio-Arianaick, Niilo Aikio, Rauni Magga Lukkari ja Rauna Paadar-Leivo. Pohjoissaamenkielisistä uuden ajan muusikoista parhaiten kaikissa Pohjoismaissa tunnetaan Mari Boine. Pohjoissaamenkielisistä muusikoista 2010-luvun Suomessa ovat tunnetuimpia Wimme, Ulla Pirttijärvi-Länsman, Hilda Länsman, Solju, Annukka Hirvasvuopio-Laiti, Ailu Valle, Niillas Holmberg, Niko Valkeapää ja folk-rock-yhtye Rávggon.

Inarinsaamen kieli, aanaar kielâ 

Inarinsaamelaiset ovat ainoa saamelaisryhmä, joka on perinteisesti asunut vain Suomen alueella. Inarinsaamen kielen tilanne oli erittäin hälyttävä vielä 30 vuotta sitten. Aktiivisen Inarinsaamen kielen yhdistyksen (Anarâškielâ servi) ja sen käynnistämien monenlaisten kielen elvytyshankkeiden seurauksena inarinsaame on saanut paljon uusia puhujia. Inarinsaamen kielenelvytys on tuottanut tulosta sekä aikuisväestön että varhaiskasvatusikäisten lasten parissa. Inarin kirkonkylässä vuonna 1997 aloittanut inarinsaamenkielinen kielipesä (Kielâpiervâl) jatkaa toimintaansa ja on saanut rinnalleen kaksi uutta inarinsaamen kielipesää. Kielipesiä on kaikissa kolmessa saamen kielessä ja niitä on (2019) yhteensä jo 12. Kielipesä on alle kouluikäisille saamea osaamattomille lapsille tarkoitettu päivähoitopaikka, jossa saamen kieli siirtyy lapsille luonnollista tietä. Kielipesässä käytetään alusta alkaen vain saamen kieltä. Lapset saavat kielipesässä äidinkielenomaisen kielitaidon, kasvavat kaksikielisiksi ja voivat varhaiskasvatuksen jälkeen siirtyä saamenkieliseen kouluopetukseen.

Inarinsaamen oikeinkirjoitustapa, ortografia, hyväksyttiin vuonna 1992. Inarinsaamenkielinen perusopetus aloitettiin 2000-luvun alussa onnistuneen kielipesätoiminnan seurauksena. 2010-luvulla inarinsaamenkielinen kouluopetus on saavuttanut jo perusopetuksen yläluokat ja inarinsaamenkieliset luokat toimivat Inarin ja Ivalon kouluissa. Inarinsaamen kielen elvyttäminen on saanut suurta kansainvälistä huomiota kaksikielisyystutkijoiden, muiden kielellisten vähemmistöjen ja alkuperäiskansojen keskuudessa sen odotettua parempien tulosten ansiosta. Kieli on kasvattanut nopeasti puhujamääräänsä, sekä näkyvyyttään ja kuuluvuuttaan mm. saamenkielisessä mediassa ja populaarikulttuurissa. Kielen puhujia on arviolta noin 450.

Tunnetuimpia inarinsaamenkielisiä kirjailijoita ovat Ilmari Mattus, Iisakki Mattus, Petter Morottaja, Marja-Liisa Olthuis sekä inarinsaamen kielen elvyttämisen isänä tunnettu Matti Morottaja. Kielen elvyttämisen johtohahmona toimiva, inarinsaamen akateemiseksi kieleksi nostanut fil.tri Marja-Liisa Olthuis on tunnettu erityisesti uhanalaisen kielen elvyttämisen menetelmien tuomisesta ja soveltamisesta inarinsaamelaiseen yhteisöön. Tunnetuimmat inarinsaamenkieliset musiikin tekijät ovat rap-muusikko Amoc, Aila-duo, Aune Kuuva ja inarinsaamen aikuisille tarkoitetun kielenelvytyshankkeen yhteydessä syntynyt lauluyhtye Koškepuško (Kuivahauki).

Koltansaamen kieli, nuõrttsää´mǩiõll

Koltansaamen kielen perinteinen puhuma-alue ulottuu Norjan Näätämöstä (Njauddâm/Neiden) Venäjän Petsamoon ja Tuuloman Lappiin. Alue on nykyisin kolmen valtion rajojen pirstoma. Suomen puolella kolttasaamelaisen asutuksen keskuksia ovat Sevettijärven (Čeʹvetjäuʹrr), Nellimin (Njeäʹllem) ja Keväjärven (Keväjäuʹrr) kylät. Kolttasaamelaisia on Suomessa yhteensä noin 600 henkeä, joista arviolta puolet puhuu koltansaamea äidinkielenään. Koltansaamen puhujia on arvioitu ennen maailmansotia olleen muutamia tuhansia. Maailmansodat rikkoivat kolttien perinteisen kyläasutuksen, sosiaaliset- ja sukurakenteet ja heikensivät samalla myös kielen asemaa. Koltansaame on säilynyt parhaiten Suomen puolella.

Koltansaamen kieltä elvytetään nykyisin monin tavoin. Koltansaamen kielipesäkokeilu aloitettiin Sevettijärvellä vuonna 1993. Kielipesät toimivat nyt (2019) Sevettijärvellä ja Ivalossa. Koltansaamea opetetaan koulussa ja se on opetuskielenä pienelle perusopetuksen oppilasryhmälle. Merkittäväksi kielen elvyttämisen välineeksi ovat tulleet aikuisväestölle tarkoitetut lukuvuoden mittaiset (40 ov) saamen kielen ja kulttuurin intensiivikoulutukset, joita järjestää Inarissa pääpaikkaansa pitävä Saamelaisalueen koulutuskeskus (Sámi oahpahusguovddáš). Intensiivikoulutusta järjestetään kaikissa kolmessa saamen kielessä.

Tunnetuimpia koltansaamenkielisiä muusikkoja ovat Jaakko Gauriloff ja rock-musiikkia julkaissut Tiina Sanila-Aikio, jota voi myös pitää koltansaamen kielen elvyttämisen ja aikuiskoulutuksen keskushenkilönä. Sanila-Aikio toimii (2015-2019) myös saamelaisten oman parlamentin, Saamelaiskäräjien (Sámediggi/Sää´mte´ǧǧ/Sämitigge), puheenjohtajana. Muita muusikkoja ovat Anna Lumikiven  ja Hanna-Maaria Kiprianoffin Suõmmkar -yhtye sekä Heidi Juliana Gauriloffin (Uljana) on mukana eri kokoonpanoissa kuten Skaidd ja Indigenous Bastards.​

http://www2.samediggi.fi/content.html

https://www.oktavuohta.com/

https://www.saamenetaopetus.com/

 

Sinä osaat! Suomen kieltä kaikille

2019011816441481200

Sinä osaat! Suomen kieltä kaikille :: Ovvero Tu puoi! La lingua finlandese per tutti – su base finlandese – è una sezione molto interessante che ho il piacere di includere sul mio sito, perché offre una serie di video lezioni di ottima qualità e di facile comprensione. Il materiale è disponibile anche su YouTube e i contributi sono a tutt’oggi in aggiornamento continuo. Da non perdere! 

Livello PRINCIPIANTI.

Insegnante  JENNI TURUNEN


Sinä osaat! -opetusvideoiden esittely Presentazione del corso

Suomen kieli, alkeet – I saluti

Itsensä esitteleminen suomeksi. Kuka sinä olet? – Come presentarsi. Chi sei?

Numerot suomeksi ja partitiivi – I numeri e il caso partitivo

Persoonapronominit ja omistusmuoto – I pronomi personali e la struttura del possessivo

Päivät, kuukaudet ja kellonajat – I giorni,i mesi e le ore 

Sää suomeksi – Il tempo atmosferico in finlandese

T-monikko ja kpt-sääntö – Le forme plurali e la gradazione consonantica

Kysymykset suomeksi – Come formulare le domande in finlandese

Missä, mistä, mihin – Dove,da dove e verso dove? 

Suomen kielen lausetyypit – Tipi di frase in finlandese

Suomen puhekieli – Il finlandese parlato

Johdatus suomen verbeihin – Una breve introduzione ai verbi finlandesi

Suomen kielen verbit, verbityyppi 1 – Il verbo finlandese 1 GRUPPO

Suomen verbityyppi 2 – Il verbo finlandese 2 GRUPPO

Suomen verbityyppi 3 – Il verbo finlandese 3 GRUPPO

Verbityyppi 4, suomen verbit – Il verbo finlandese 4 GRUPPO

Suomen verbit, osa 5 – Il verbo finlandese – Parte 5

Verbityyppi osa 6 – Il verbo finlandese – Parte 6

Suomen verbit, kieltomuoto – La forma negativa dei verbi

Nominit, sanavartalo, t-monikko – Il caso nominativo

Genetiivi, nominit, sijamuodot – Il caso genitivo

Partitiivi, nominit, sijamuodot – Il caso partitivo

Missä mistä mihin, inessiivi, elatiivi, illatiivi – Il caso inessivo 

Kenellä, keneltä, kenelle, adessiivi, ablatiivi, allatiivi, sijamuodot – Il caso adessivo,ablativo,allativo

Essiivi ja translatiivi, nominit – Il caso essivo e traslativo

 

Sinä osaat! Suomen kieltä kaikille

 

 

 

Il Carnevale di Venezia :: Venetsian karnevaalit

Carnevale-di-Venezia-2018-lo-spettacolo-prende-il-via-e1516950793932

Venetsia (ital. Venezia, veneton kielellä Venessia) on Koillis-Italiassa Adrianmeren rannikolla sijaitseva kaupunki. Se on rakennettu 118 saarelle, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan keskellä Venetsian laguunia ja joita yhdistää toisiinsa 354 siltaa (ponti). Laguunin erottaa avomerestä pitkien ja kapeiden saarten jono, jonka saarista suurin on Lido. Venetsia on Veneton alueen ja Venetsian metropolikaupungin pääkaupunki. Venetsiassa on noin 260 000 asukasta, joista vanhassakaupungissa (Centro storico) asuu noin 60 000. Kaupunki muodostaa yhdessä Padovan kanssa noin 1,6 miljoonan asukkaan Padovan-Venetsian metropolialueen. Venetsian keskus on kuuluisa Piazza San Marco eli Pyhän Markuksen tori, jonka laidalla ovat Pyhän Markuksen kirkkokellotorni eli kampaniili ja Dogen palatsi ( il palazzo del doge).

Potrebbero interessarti anche …

Nähtävyyksiä ::

Venetsian karnevaalit naamioineen ( Il carnevale delle maschere di Venezia) tunnetaan ympäri maailman. Satoja vuosia vanhaan perinnejuhlaan kuuluvat näyttävät naamiot, joiden takana rikkaat juhlivat raavaan kansan keskuudessa. Venetsian karnevaalit ovat koreileva juhla. Niitä on vietetty aina pääsiäisen tienoilla, tosin keskiajalla venetsialaiset viettivät suurimman osan vuodesta naamioituneina. Vuonna 1797 Napoleon kielsi naamioitumisen, ja karnevaaleja ei enää vietetty. Naamiaisia vietettiinkin seuraavan kerran vasta vuonna 1979, kun Italian hallitus päätti herättää henkiin tämän venetsialaisen historiallisen juhlan. Nykyään karnevaaleja juhlitaan parin viikon ajan. Alunperin naamioiden oli karnevaaleissa tarkoitus taata se, että sekä rikkaat ja raavaat ihmiset pystyivät juhlimaan tasa-arvoisesti keskenään.

Venetsialaisista naamioita (le maschere veneziane) on erityyppisiä, ja naamioiden valmistaminen tapahtuukin pääasiassa käsityönä. Ne ovatkin siksi kalliita, mutta kevyitä käyttää ja kestäviä. Naamioiden tekijöillä on oma ammattikiltansa.

Karnevaalit ovat matkailusesonkia, jolloin lähes 3 miljoonaa turistia saapuu kaupungin kaduille juhlimaan. Hotelli kannattaa tällöin varata hyvissä ajoin etukäteen, sekä varautua kallistuneisiin hintoihin. Karnivaalien aikana kaupungissa on erilaisia illallistapahtumia ja tanssiaisia, joiden pukukoodi on saapua naamioituneena. Nämä tapahtumat ovat pääsymaksultaan todella kalliita, jopa 350 e per henkilö. Liput voi varata myös Venezia Unican kautta. Teemoja eri tapahtumiin on monia erilaisia. Lisäksi eri alojen käsityöläiset avaavat putiikkinsa Piazza San Marcolle, samanlaisina kuin ne olivat keskiajalla. Pyhän Markuksen aukiolla voi siis silloin tutustua lasintekijöihin, kenkienvalmistajiin, kankaankutojiin ja monien muiden eri artisaanien ammatteihin. Lisäksi kaupungissa on karnevaalien aikaan myös erilaisia näyttelyitä museoissa, sekä konsertteja. Joka vuosi karnevaaleilla valitaan myös parhaan naamiaisasun tekijä. Karnevaalien virallisilta internetsivuilta löytää lisätietoa eri tapahtumista, joita kaupungissa on karnevaalien aikaan meneillään.


Enkelin lento

maxresdefault

Enkelin Lento (Il Volo dell’Angelo) on yksi Venetsian karnevaalin perinteisistä tapahtumista. Tapahtuman historiassa paljon on epäselvä. Erään version mukaan kuudentoista vuosisadan keskellä nuori akrobaatti kävi köydellä väkijoukon yllä veneestä (Piazzetta laiturilta) kellotornille. Se jälkeen se oli toistettu ja muutettu monta kertaa. Useimmiten ripustettu köydellä mies laski alas tornilta aukiolle. Vuonna 1759 se päättyi traagisesti, akrobaatti kaatui maahan. Tapahtuma tässä muodossa oli kielletty. Eräässä versiossa köysillä alas laskeutui puusta valmistettu kyyhkynen (Lentävä enkeli alkoi olla lentävä kyyhkynen). Pitkään lentoja ei ollut.

Enkelin lento oli palautettu vuonna 2001. Uudet materiaalit ja tekniikat mahdollistuivat tehdä esityksen turvalliseksi. Pääsääntöisesti keskipäivällä, ensimmäisenä karnevaalin sunnuntaina hurraavan väkijoukon yli Pyhän Markuksen kellotornilta köydellä aukiolle laskeutuu enkeliksi pukeutunut nuori nainen. Yleisesti hän on tunnettu urheilija, taiteilija, tai edellisen vuoden Marian festivaali voittaja.

On muitakin lentoja Venetsian karnevaalilla:

  • Kotkan Lento (“il volo” dell’Aquila) tapahtuu viikon Enkelin Lennon jälkeen Pyhän Markuksen torilla.
  • Mestressä (Venetsian manner esikaupunkialue) esiintyy Aasin Lento (Volo dell’Asino). Se on enkelin lennon parodia.
  • Leijonan lento (il “volo del Leon”). Pyhän Markuksen kellotornilta laskeutuu alas kangas jolla on Kultainen leijonan kuvaa (Venetsian symboli). Tämä tapahtuma on karnevaalin symbolinen loppu.

La Festa Veneziana

vela0187

Perinteisesti karnevaalit avaa kaikkien venetsialaisten juhla La Festa Veneziana. Juhla pidetään kahden päivän aikana, lauantai-iltana ja päivällä sunnuntaina. Juhlan ohjelma sisältää venetsialaisia ruokia makuista ja elävää musiikkia. Sunnuntaina järjestetään myös karnevaaliveneitä paraati. Tapahtumia järjestetään Cannaregion kanavan alueella (Rio di Cannaregio).


Marian juhla

festa_delle_marie

Marian juhla ( La Festa delle Marie) ( Marian festivaali ) on yksi tärkeimmistä Venetsian karnevaalintapahtumista. Tämä värikäs tapahtuma on yli tuhatta vuotta vanha. On olemassa erilaisia legendoja selittää juhlan alkuperä. 

Mahdollisesti Marian juhla alkoi vuonna 943. Uskotaan, että Venetsiassa oli perinne auttaa köyhien perheiden tytöille mennä naimisiin. Joka vuonna Marian puhdistuksen päivänä 2 helmikuuta San Pietro di Castello kirkossa tapahtui kollektiivinen morsiamien siunaus. Kaksitoista kauniita tyttöjä köyhistä perheistä saivat myötäjäisiä kerätty lahjoituksista. Venetsian Doge antoi tytöille kauniita koruja ja kultaa valtionkassasta. Tänä päivänä oli erilaisia toimintoja eri puolilla kaupunkia.Vuonna 943 merirosvot murtautuivat kaupunkiin ja ottivat vangiksi morsiamet ja kaikki myötäjäiset. Lyhyen sekaannuksen jälkeen venetsialaiset ottivat merirosvoja kiinni ja vapauttivat tytöt.

Tämän voiton kunniaksi päätettiin viettää Marian juhla. Festivaali alkaa valitsemalla kahdentoista kauneimpia Venetsian tyttöjä (kaksi kustakin piiristä). Varakkaat kansalaiset auttoivat tytöille saada kauniita vaatteita ja koruja. Tytöt vierailivat eri kaupungin osissa jumalanpalveluksissa Venetsian pääkirkoissa. Vuoden 1272 jälkeen festivaali tuli vähitellen vähemmän värikäs taloudellisista ja uskonnollisista syistä. Uskotaan, että Marian festivaali lopettaneet järjestämään vuoden 1379 jälkeen.

Marian juhlan viettäminen elvytettiin vuoden 1999 jälkeen viihdyttää asukkaita ja matkailijoita. Tyttöjen valinta osallistumaan festivaaliin alkaa muutamaa viikkoa festivaalin ennen. Festivaali tapahtuu yleensä iltapäivällä ensimmäisenä karnevaalin lauantaina. Kaksitoista Marioita värikkäissä puvuissa pitkän kulkueen mukana menee San Pietro di Castello kirkosta Piazza San Marco aukiolle. Seuraavana päivänä on virallinen voittajan ilmoitus, niin sanottu vuoden Maria nimitetään.


Potrebbero interessarti anche …

Esimerkkejä majoitusta Venetsiassa:

  • Hotelli Gritti Palace. Hotelli Gritti Palace sijaitsee Grand Canal kanavan rannalla, historiallisessa rakennuksessa. Sen ikkunoista on näkymät Cathedral of Santa Maria della Salute kirkkoon. Ylellinen majoitus varakkaille matkailijoille. Osoite: Campo S. Maria Del Giglio 2467, San Marco, 30124 Venetsia, Italia.
    Tietoa saatavuudesta ja hinnoista.
  • Rosa Salva Hotel (3 tähteä) sijaitsee Pyhän Markuksen torin vieressä. Tämä hotelli suosittelee usein sitä asuttavia matkailijoita. Turistit mainitsevat arvosteluissaan: Hyvä sijainti, erinomaiset aamiaiset ja ystävällinen henkilökunta.
    Voit varata huoneen tässä hotellissa verkossa.
  • Hostelli Veniceluxury. Yksi parhaista happoista majoitusta jossa turistit voivat viettää yön. Hostelli sijaitsee Venetsian sydämessä, 15 minuutin kävelymatkan päässä rautatieasemalta. Jaetut huoneet, yhteinen keittiö ja pieni terassi.
    Tietoa saatavuudesta ja hinnoista.


http://alloggibarbaria.blogspot.com/

http://www.visit-plus.com/

https://venetsia.org/

Näin syöt Italiassa kuin aito paikallinen

galateo-a-tavola-evidenza-or
E ci risiamo con le regole 🙂 Hyvää ruokaa, kaunista arkkitehtuuria, upeita maisemia… Italia on ihana lomakohde, kunhan tietää pari sääntöä.
.
Lähdetkö matkalle Italiaan? Muista nämä ohjenuorat seuraavalla reissulla.
Matkailuun liittyy kasa kirjoittamattomia sääntöjä, jotka liittyvät erilaisiin kulttuurillisiin tapoihin..

Nyt matkailualalla Italiassa työskentelevä Sini kertoo Ilta-Sanomille, mitä turistin olisi hyvä tietää maahan matkustaessaan. Italiassa useamman vuoden asunut nainen on huomannut, että ainakin nämä seikat tuottavat matkailijoille usein päänvaivaa.


Tässä 6 sääntöä saapasmaahan matkaavalle:

1. Älä tilaa cappuccinoa aterian päätteeksi

2019-02-13_165219

Kahvi juodaan Italiassa nopeasti kahvilan tiskillä, eikä maassa tunneta kahvilakulttuuria, jossa istuskellaan jutustelemassa pitkään sumpin ja pullan äärellä.

Lisäksi on hyvä tietää, että cappuccino, jota suomalaiset tapaavat tilata mihin vuorokaudenaikaan tahansa, on Italiassa aamiaisjuoma.

– Cappuccinoa ei siis kuulu juoda aterian päätteeksi. Jos taas tilaat kahvilasta latten, saat lasillisen kylmää maitoa. Jos haluat Italiassa maitokahvin, pyydä caffellatte, joka on sekin aamiaisjuoma, Sini kertoo.


2. Älä syö spagettia veitsellä ja haarukalla

Unohda lusikka tai veitsi, sillä spagetti syödään Italiassa pelkällä haarukalla. Spagettia ei myöskään koskaan leikata veitsellä pienemmäksi. Tätä ei tulisi tehdä keittovaiheessakaan, eli spagettia ei katkaista kuivana keskeltä ennen kattilaan laittoa.

Lisukkeillakin on merkitystä, sillä pastan kanssa ei syödä leipää.

– Kukaan ei halua tuplahiilareita. Leivällä saatetaan kuitenkin puhdistaa viimeiset kastikerippeet lautaselta.

Italialaiseen pasta-annokseen toisinaan kuuluva parmesaani sopii vain osaan pastoista. Sitä ei tulisi koskaan ripotella frutti di mare -pastan tai simpukkapastan päälle.

– Vahva juusto peittää kalan ja äyriäisten hienon maun, Sini kertoo.


3. Älä unohda siestaa

2019-02-13_165235


4. Älä mene kirkkoon olkapäät paljaana

2019-02-13_165005

Kirkkoon ei sovi mennä liian vähissä vaatteissa.

– Yleensä paljaat olkapäät tulee peittää, Sini kertoo.

Peittävä pukeutuminen on tietyissä määrin tarpeen myös kaupungilla.

– Uimapuvussa kulkeminen ei sovi kaupungille, eikä miesten tule kulkea ilman paitaa.


5. Älä unohda teitittelyä

2019-02-13_165259

– Italiassa kannattaa aina teititellä tuntemattomia, Sini muistuttaa.

Teet myös tervehdittäessä paremman vaikutuksen, kun sanot pelkän ”ciaon” sijaan ”buongiorno”, ja hyvästeltäessä ”arrivederci”. Huomaat pian, että saat heti parempaa palvelua.


6. Älä ole liian sinisilmäinen

Italialainen puhuu paljon, liioitteleekin ja lupailee helposti asioita. Rehellisen ja sanansa mittaisen suomalaisen kannattaa muistaa, että teot puhuvat enemmän kuin sanat, Sini muistuttaa.

– Tämä ei tarkoita että italialaiset olisivat välttämättä epäluotettavia, mutta moni innostuu puhuessaan ja saattaa puhua sivu suunsa. Tämä ei ole tarkoituksellista, vaan kyseessä on pikemminkin kulttuuriero.


7. Syö ja juo paikoillasi

2019-02-13_165120

Italialainen ei syö eikä juo kadulla kulkiessaan, paitsi jäätelöä illalla, kun on passeggiatan aika. Silloin ihmiset laittautuvat ja lähtevät käyskentelemään kaupungin keskustaan tai rantakadulle, jäätelö kädessä.


 8. Syö aina tietyssä järjestyksessä

Ensin alkupalat ja alkuruoka (risotto, pasta tai keitto), sitten pääruoka (liha tai kala) ja lisäkkeet (salaatti tai vihannekset), lopuksi juustot, hedelmät tai muu jälkiruoka. Koko repertuaari kuuluu lähinnä erikoistilaisuuksiin, mutta tärkeintä on se, että eri ruokalajeja ei sekoitella keskenään ja että niiden järjestys ei muutu. Ja vaikka salaatti tuodaan ravintolassa pääruoan kanssa, se kuuluu syödä vasta sen jälkeen.


9. Juo ruoan kanssa vain pullovettä tai viiniä

Olutta saa juoda pizzan kanssa. Muita hyväksyttyjä ruokajuomavaihtoehtoja aikuisille ei ole.


10. Älä napostele leipää miten sattuu

Vaikka leipä tuodaankin pöytään heti, se ei ole varsinainen alkupala. Pari palaa saa napsaista, jos on nälkäkuoleman partaalla. Mutta pastan tai risoton kanssa leipää ei missään tapauksessa sovi syödä, vaan sillä pyyhkäistään lautanen puhtaaksi kastikejämistä (ei kuitenkaan ihan joka ravintolassa). Lopun leivän saa popsia pääruoan yhteydessä.


11. Älä pyydä juustoa

Italiassa kokki ei erehdy. Jos juustoa ei ole ripoteltu pasta-annokseen, eikä raastetta löydy pöydästä, se ei siihen ruokaan kuulu. Piste. Italialainen ei koskaan syö juustoa minkään ruoan kanssa, missä on kalaa tai muita mereneläviä.


12. Säästä ketsuppi vain ranskanperunoihin!!

Italiassa on kuolemansynti laittaa sitä mihinkään muuhun ruokaan!


13. Suosi alueelle ominaisia ruokia

2019-02-13_165101

Italian eri maakunnilla, paikoin kaupungeillakin, on omat ruokaerikoisuutensa, joista ollaan ylpeitä ja joita suositaan. Esimerkiksi pasta on erimuotoista ja sitä syödään erilaisilla kastikkeilla alueesta riippuen. Rooman erikoisuus on carbonara-spaghetti, Ligurian rannikolla pastaan laitetaan pestoa ja Napolissa pikkusimpukoita.


14. Suhtaudu kahviin vakavasti

2019-02-13_165048

Ainostaan aamiaisella on sosiaalisesti hyväksyttyä juoda cappuccinoa. Muuten kahvi on caffé eli espresso, vielä pienempi ristretto tai vetisempi lungo. Caffé macchiato, jossa on vähän maitovaahtoa, on myös sallittu juoma. Espressokupillinen kuuluu kietaista kurkkuun yhdellä tai kahdella kulauksella baaritiskin ääressä seisten. Sillä tavalla kahvin pinnalle muodostunut vaahto ei ehdi hävitä, mutta tärkein syy lienee se, että pöytään tarjoiltuna kahvi on Italiassa monin verroin kalliimpaa.


15. Tee aperitiivista ohjelmanumero

Työpäivän ja illallisen väliin ajoittuva aperitiivi on tärkeä sosiaalinen tapahtuma varsinkin Pohjois-Italiassa. Monessa baarissa on tarjolla ”aperi-cena”; noutopöytä, jonka salaatit ja pikkunaposteltavat kuuluvat juoman hintaan.

Italialaiset asuvat kotona 30-vuotiaiksi, mutta onko se ongelma?

2019-01-28_103450

Italialaisnuoret asuvat kotona usein käytännön pakosta, Roomassa asuva toimittaja Jenna Vehviläinen kertoo Mistä maailma puhuu -podcastissa.

Ylen Roomassa asuva toimittaja Jenna Vehviläinen kertoi kotiin jäävistä italialaisnuorista Mistä maailma puhuu -podcastissa. Tässä artikkelissa hän vastaa kysymyksiinne Italian nuorten aikuisten tilanteesta ja ilmiön syistä – perhekulttuurista taloudellisiin pakkoihin.

Mistä maailma puhuu on podcast, jossa Ylen kirjeenvaihtajat ja kertovat joka toinen viikko maankolkkansa puheenaiheista ja arjen ilmiöistä, jotka jäävät usein uutisissa kertomatta. Sarjaa toimittaa Simo Ortamo.

Kuuntele podcast:

Jenna Vehviläinen, miksi italialaiset asuvat vanhemmillaan 30-vuotiaina?

Kaikki tietävät, että italialaiset pysyvät vanhempiensa nurkissa pohjoismaalaisia pitempään. Monilla ei kuitenkaan ole varaa muuttaa pois kotoa, kertoo Jenna Vehviläinen Roomasta. Hän kertoo myös, minkälaisia paketteja vanhemmat lähettävät lapsilleen Etelä-Italiasta ja miten italialaisnuoret ovat pärjänneet pitkän talouslaman aikana. Jennan sarjasuositus: Gomorrah. Sarjan toimittaja on Simo Ortamo. Julkaistu 25.1.2019 klo 03.45

.
.
Toimittaja Jenna Vehviläinen vastasi kysymyksiin kello 14-16 välillä. Julkaisemme vastaukset tämän jutun yhteydessä.

Kysymysten esittäminen on päättynyt, ja kommentointi suljettu kello 16, kuten ennalta ilmoitettiin.

Tässä kysymykset ja vastaukset. Kiitos yleisölle ja osallistuneille!


Ekologista perhekeskeisyyttä?

1. kysymys: – Eikös se olisi ekologisesti parempikin vaihtoehto, että nuoret asuvat yhdessä vanhempiensa kanssa mahdollisimman kauan?

Jenna Vehviläinen vastaa: – Olet oikeilla jäljillä. Jos monta sukupolvea asuu saman katon alla, on loogista ajatella, että esimerkiksi sähköä ja vettäkin säästyy, kun vain yksi kotitalous kuluttaa monen sijaan. Vastaavasti jos perheessä on viisi lasta, ja heistä jokainen muuttaa erilleen yksiöön, voi ajatella että päästöt ovat suuremmat. Yhden hengen kotitalouksissa kun tarvitaan suuri osa samoista varusteluista kuin perhetalouksissa. Toki samalla pitää ottaa huomioon, että energiankäyttö tehostuu.

On olemassa tilastoja, joissa todetaan, että kotitalouksien kulutus aiheuttaa jopa 70 prosenttia päästöistä. Suomessa yhden hengen kotitalouksien määrä lisääntyy, mikä tuottaa lisää päästöjä.

Italian näkökulmasta on sanottava kuitenkin etten usko, että moni jää kotiin päästöjä vähentääkseen. Syyt ovat enemmän taloudelliset ja kulttuuriset.



Suomalainen tapa ihmetyttää Italiassa

2. kysymys: – Onko kyse siitä että sukupolvet välittävät toisistaan ja ovat luonnollisesti toistensa kanssa tekemisissä?

Jenna Vehviläinen vastaa: – Kyllä, minusta vanhempien kanssa asumisessa myös italialaiseen kulttuuriin liittyvä perhekeskeisyys on yksi syistä. Kuten Beppe Severgnini kirjassaan sanoi, perhe on Italiassa ainakin työvoimatoimisto, tori, vanhainkoti, sairastupa, hotelli ja tiedustelupalvelu.

– Perheen eri sukupolvien kanssakäyminen Italiassa on minun silmääni vaikuttanut lähtökohtaisesti positiviiselta piirteeltä: perheissä jäsenet auttavat toinen toistaan elämän varrella, ja ollaan kiinnostuneita toisten elämästä ja kuulumisista. Esimerkiksi isoäidistä saatetaan haluta pitää huolta tämän viimeiset vuodet, sen sijaan, että hän asuisi vanhainkodissa.

– Suomalaisten tapa, jossa suvun vanhempi sukupolvi asuu palvelutalossa, on joskus ihmetyttänyt tapaamiani italialaisia, mutta on se toki pikkuhiljaa yleistymässä täälläkin. Joissain tilanteissa olen nähnyt, että vanhempien lapsia koskeva suojelevaisuus on mennyt myös aika pitkälle, mikä sitten silminnähden ärsyttää nuoria. Mutta toisaalta varsinkin Pohjois-Italiassa on myös vastakkaisia esimerkkejä, joissa nuoret ovat varsin itsenäisiä ja muuttavat kotoa pois varhain.

– Toki on huomattava, että Suomessa valtio tukee kansalaisia eri tavalla kuin Italiassa esimerkiksi opiskeluaikana. Kun ei ole opintotukijärjestelmää, rahat yliopisto-opintoihin ja asumiseen saadaan usein vanhemmilta, mikä luo heidän välilleen taloudellista riippuvuutta.


Nuorisotyöttömyys pitää kotona

3. kysymys: – Italialaiset vaihto-oppilaat kertovat että muuta mahdollisuutta ei ole kuin kotona asuminen, kun asumista ei tueta eikä opiskeluaikana pääse palkkatyöhön. Onko siis kotona pysymisen syynä Italiassa se, että pois muuttavat nuoret eivät saa yhteiskunnalta tukea?

Jenna Vehviläinen vastaa: – Voi ajatella, että esimerkiksi yliopisto-opintojen aikana suomalaista nuorta auttaa kattava yhteiskunnan tarjoama tukijärjestelmä. Italiassa ei ole samanlaista: yliopistokoulutus maksaa julkisissa yliopistoissa tuhansia euroja vuodessa ja yksityisissä vielä paljon enemmän. Vain joissain harvoissa yliopistoissa on mahdollisuus saada apurahoja. Valtion opintotukijärjestelmää ei ole.

– Myöhään kotona asuminen johtuu kuitenkin myös siitä, että nuorille on tarjolla heikosti töitä. Italian nuorisotyöttömyys 18-34-vuotiaiden kohdalla on 30 prosentin luokkaa, etelän maakunnissa vielä paljon korkeampi. Nuoren on vaikea saada opiskelujen oheen sopivaa työtä, ja toisaalta tällaista työn ja opiskelujen yhdistämisen kulttuuria, mikä Suomessa on, ei Italiassa ole samalla tavalla.

– Vastavalmistuneilla on monesti vaikeuksia löytää – ainakaan hyvin palkattua – työtä, ja moni joutuu palkattomien harjoitteluiden limboon. TIlastot osoittavat, että yhä useampi italialainen vastavalmistunut muuttaa ulkomaille töiden perässä.


Kansalaispalkkalupaus houkuttelee

4. kysymys: – Uskovatko italialaiset nuoret Viiden tähden liikkeen sanomaan?

Jenna Vehviläinen vastaa: – Viiden tähden liike on tosiaan suosittu puolue nuorten keskuudessa, aivan erityisesti eteläisessä Italiassa. Tosin sitä äänestettiin lähes 30 prosentin osuudella kaikissa parlamenttivaaleissa viime vuonna. Eli se ei ole vain nuorten puolue.

– Puolue aatteineen on kuitenkin nuorille samastuttava monesta syystä. Se puhuu paljon italialaisnuorten hyvinvoinnista ja oikeuksista. Se on vienyt läpi uudistuksen, jonka myötä italialaiset alkavat saada tänä keväänä 780 euron suuruista kansalaispalkkaa, joka muistuttaa jossain määrin suomalaista toimeentulotukea. Myös puoluetta vetävä, varapääministeri Luigi di Maio, on monelle samastuttava – hän on 31-vuotias, puhuu äänestäjilleen aivan kuin kuka tahansa naapurin mies – ja kuulemma asui itsekin vielä kotona vanhempien kanssa viisi vuotta sitten!

– Olen nähnyt, että Viiden tähden liike, sen viestit ja lupaukset ovat antaneet toivoa monelle italialaisnuorelle. Sen toivotaan todella tuovan muutosta, mikä on tietenkin lähtökohtaisesti hyvä asia. Tämän hallituskauden aikana mitataan, kuinka hyvin puolue todella pystyy lupauksiaan toteuttamaan, ja mihin suuntaan kannatus kehittyy.


Nuoret pettyneitä Euroopan unioniin

5. kysymys: – Miten nuoret suhtautuvat Euroopan unioniin?

Jenna Vehviläinen vastaa: – Italialaisten suhtautuminen Euroopan unioniin on kulkenut negatiiviseen suuntaan viime vuosikymmenen aikana. Nuoret ovat vahvasti mukana trendissä. Tähän suuntaukseen voidaan hakea syitä esimerkiksi siitä, että moni italialainen on kokenut Euroopan unionin olleen kykenemätön tarjoamaan Italialle apua esimerkiksi pakolais- ja siirtolaiskysymyksissä. Jotkut liittävät myös talouden kehnon tilan Euroopan unioniin.

– Viime lokakuun Eurobarometrissä kaksi kolmasosaa italialaisista vastasi haluavansa, että Italia kuuluu euroalueeseen. Toisaalta alle puolet – ja nuorista vain yksi kolmasosaa – oli vakuuttunut siitä, että EU:hun kuuluminen on hyvä asia.

– Hallituspuolueet Viiden tähden liike ja La Lega ovat usein kritisoineet kovin sanoin EU:ta. Sen talouskuria karsastavat myös kansalaiset. Toisaalta suuri osa italialaisista oli sitä mieltä, että Italian hallituksen pitäisi etsiä sopuratkaisua budjettikiistassa, joka syntyi Euroopan unionin viime syksynä hylättyä Italian hallituksen esittämän budjetin.


Luonteva perhekulttuuri

6. kysymys: – onko italialaisilla nuorilla mielestäsi erilainen tapa nähdä ympäröivä elämänpiiri kuin suomalaisilla? Tarjoaako elämä yhteisiä kokemuksia vai omia kokemuksia? Korostuuko yksilöllisyys samalla tavalla kuin Suomessa vai onko näkökulma erilainen?

– Tämä on kiinnostava kysymys, ja pitää korostaa, että vastaus perustuu omiin kokemuksiini ja havaintoihini. Nähdäkseni italialainen kulttuuri on jossain määrin suomalaista kollektiivisempi. Se tulee esiin monin tavoin. Esimerkiksi omaan ja toisen tilaan sekä yksityisyyteen suhtautuminen on nähdäkseni erilaista. Joskus minusta on Suomessa kasvaneena tuntunut, että tarvitsen italialaisiin ystäviini ja tuttuihini verrattuna paljon omaa aikaa ja tilaa, ja olen keskimääräistä tottuneempi esimerkiksi hoitamaan, selvittämään ja tekemään asioita yksin, ilman apua. Joskus yksin selviämistä ja yksinoloa pidetään täällä Italiassa outona.

– Nuorelle elämä tarjoaa minusta – ainakin Suomeen verrattuna – huomattavasti enemmän yhteisiä, yhteisön eli ystävien ja perheen kanssa jaettuja kuin omia kokemuksia. Jakaminen on tavallista, ja nuorten kohdalla tuntuu, että aikuistumisessa jakaminen ja yhteisön tuki on hyvin tärkeää. Kuten sanottua, perhe ja myös muu lähipiiri ovat keskeisiä tukipilareita elämässä.

– Tämä liittyy myös kotona vanhempien kanssa asumiseen ja perhekeskeisyyteen. Siihen ei liity Italiassa samanlaista stigmaa kuin Suomessa. Ainakin minä olen huomannut, että kotona asuminen liitetään helposti Suomessa itsenäisyyden puutteeseen, ja sen myötä sitä pidetään negatiivisena asiana.

– Tokihan nämä asiat ovat yksilöllisiä, mutta tämä on oma kokemukseni noin keskimäärin.

https://yle.fi/